torstai 16. lokakuuta 2014

KUUKAUSI

Heipparallaa, housut pallaa!

Ja pallaa muuten kirjaimellisesti! Kesä on tullu ja sen kyl huomaa. Namibian kesä meinaa nimittäin erittäin kuumaa ilmaa.. erittäin kuuma on semmonen +40 astetta! Tänään esim. ajattelin, et otan hetken aikaa aurinkoa piiiiitkäst aikaa, kun huomasin, etten oo ollu auringossa moneen viikkoon ja mun rusketus on häviämässä. Olin ehkä tunnin auringossa ja huh, ei perkele, liian kuuma, nahka pallaa! Vaikka hinkkasinki aurinkorasvaa, silti pallaa! Eli ei hyvä :D nyt on sit ruskee iho ja hieman jopa punakka... taas. Huoh! :D

Ihan uskomattoman kauan siitä ku viimeks kirjotin blogia! Sen jälkeen kaikki on muuttunu. Mä muistan, et vielä olin aavistuksen ahdistunut nuihin aikoihin, ku oltiin Windhoekissa, ku en ehkä vielä ollu sillonkaan täysin sopeutunu tänne. Mut nyt alkaa Kattis saamaan jalkaa oven väliin! Eli oon saanu paljon kavereita ja luonu tänne omat kuviot ja kaverit. Ihanaa, vihdoinki! Kestihän siinä toki aikaaki huomattavasti kauemmin, ku mulla yleensä uudessa ympäristössä. Olin ehkä liian "takertunu" omaan kulttuuriin ja olin nii ahistunu siitä luottamuspulasta, johon törmäsin täällä. Ja siitä, etten voi tietää kuka on friend ja kuka foe. Nykyään mulle on oikeestaan "ihan sama", eli asenne on muuttunu radikaalisti. Oon niiden kaveri, jotka on sen arvosia, enkä koita ettiä itteni enää semmosten ihmisten seurassa, jossa en koe olevani esim. tykätty tai kaivattu. Mulla on nyt tosi mukava olla täällä, oon tosiaan päässy mukaan tän kampuksen kuvioihin ja ihmiset alkaa olla tuttuja.

Koulu on ollu ohi jo varmaan 2-3 viikkoa. Eli tunteja ei oo ollu oikeestaan enää ollenkaan moneen viikkoon. Testejä on vielä ollu ja vielä 2 edessä ens viikolla, mut muuten opinnot alkaa olla taputeltu - SO SIMPLE!!!! Ihan hullun helpolla tuntuu, et oon päässy, vaikka aluksi ahisti hulluna tuo opiskelu enkuksi ja ihme aksentti vielä, jota en aluksi ymmärtäny. Nooooh, on meillä vielä edessä final exams, eli lopputentit, mut en oo kovinkaan huolissaan niitsä.. en osaa olla! Tentit loppuu siis sit lopullisesti tasan kuukauden päästä! Eli 17.11. oon done. Sit mä matkustan vaan menemäänn täällä <3 ja toivottavasti tapaan nii monia koulukavereita kuin mahollista! Ihan kylmät väreet tulee, kun ajattelee tätä loppuaikaa täällä.. hmmmmmmm. Tää on kyllä ollu elämäni parasta aikaa!

Täällä on oppilaskunnan vaalit tänää ollu. Ihmiset panostaa niihin ihan hulluna! Kampanjoi itteään ja kaikki hulluna hästää. Nyt ootellaan kuumissaan vaalejen tuloksia - huomenna se selviää kenestä tulee presidentti, sihteeri, varojenhaltija jne. 12 eri tehtävää täällä. Mäki äänestin tottakai tänää heti aamutuimaan ja äänestin lähinnä kavereita..

Tuleva viikonloppu on toiseksi viimenen ns. vapaa viikonloppu. Mä päätin pitää omat "läksärit" huomenna perjantaina! Mun vuoro järkätä jotain kivaa ja me käydään huomenna ostaan lihaa, sämpylöitä ja semmosta, joita sit kavereiden kans grillataan ja nautitaan huomenna tuolla club housen takapihalla, mikä on semmonen suljettu alue, jossa on iiiiso grilli, jota saa kaikki käyttää. Tulee olemaan ihan mahetsua :) Can't wait! Ja liha täällä ei maksa juuri mitään! Kilohinta esim. hyvälaatuselle naudanlihalle on joku ööö.. N$60 eli joku 4€! Täällä ei siis tuotantantokustannukset oo päätähuimaavia, koska eläimet laiduntaa vapaana tuolla ulkona miten sattuu ja syö sitä nurmea mitä siellä on. Joskus oon nähny, et niille viedään rehua, kuivaheinää, mut lähinnä ne siis vaan laiduntaa. Mut osaattehan kuvitella, että kuivaahan täällä on. Eli pahimpaan aikaan talvella, jolloin on nii kuivaa, että kaikille ei riitä ruokaa, osa (hyvin pieni osa onneksi) kuolee!! :( Surkeeta, täällä on siis omat ongelmat, varsinki jos karjaa on nii paljon, et ylilaidunnus koituu osan kohtaloksi! Mut älkää ymmärtäkö ihan väärin! En oo nähny täällä ees kovin laihoja eläimiä! Talvella oli mun mielestä laihempia elukoita, mut nyt on kosteempaa ja vihreempää.
Mut joo, siis tää vloppu on mun läksärit ns. ja sit ens viikonloppuna meillä on ilmaset kekkerit, pikkujoulut! October Christmas, me pukeudutaan parhaimpiimme ja syödään ja juodaan kampuksen piikkiin! Nam :P Saa nähä, minkälaista ruokaa täällä on jouluna. Riisiä ainaki kuulemma! :O
Mä käyn nykyään aika usein tuolla kartsalla, ku ei oo kouluakaan ni meen sinne ihan vaan ku ei oo muutakaan tekemistä! :) Siellä on kiva ikkunashoppailla ja shoppailla vähä muutenki. Ostin muunmuassa pari ihanaa mekkoa, jotka sit tuon Suomeen ku tuun! Harmi ku en voi laittaa kuvia tähän blogiin, ku muuten kaatuu koko roska. Mut ne joilla on esim. instagram saatte valitettavasti nähdä mun ottamia mahtavia kuvia päivittäin! :D
Ne, jotka tietää Kinuskikissan, sen Suomen suosituimpaa leivontablogia pitävä harrastelijaleipuri, niin tietää myös kuinka mä fanitan sen leipomuksia ym. Mä sit sain tehtäväkseni kirjottaa sinne sen kuuluisaan blogiin Namibian leivontakulttuurista! Oon mielissään! Ens viikolla ehkä leivon jo yhen Cecilian ja Ruusan kans perinneleivonnaisia tai jotain.. saa nähä!

IKÄVÄ on suunnaton ja haluaisin osittain jo takas kylmään Suomeen, mut ... hahhaha! en oikeesti! :D no, ei kyl on iso ikävä, mut aika menee siivillä ja kohtahan mä tuun jo takas! Ootte kaikki ihan äly rakkaita ja tärkeitä - muistakaa se!! <3 Mä nautin nyt loppuajasta! C U SOON!

maanantai 15. syyskuuta 2014

Windhoek!



Terppa taas täältä kuumasta Afrikasta!

Meillä tosiaan on täällä Spring Break, joka kestää viikon. Me lähettiin maanantaina opiskelureissulle (ekskursio ns.) Windhoekiin, eli tonne Namibian isolle kirkolle.. Se on 800 kilsaa täältä Ogongosta, joten matka oli hyvin pitkä. Onneksi bussissa oli ikkunat, jotka sai auki, muuten oltas tukehuttu kuoliaaksi sinne bussiin! :D Me lähettiin kello 5 aamulla ja mulla oli kuumetta edellisenä iltana yhä +38C. Aamulla heräsin neljän aikaan ja ajattelin, et mulla on runsaasti aikaa valmistautua matkaan. Menin vessaan ja tuo mun naapuri oli siellä ja kysy: "Aren't u going with the bus to Windhoek?" Olin, et: "Yep, I'm going." Se sano, että: "time is 5 now, so are u gonna to make it?" "What? OMG!" "Yeah, the time has changed. Please, be fast!" Mulle tuli ihan järkyttävä kiire ja täysiä vedin ekat vaatteet mitkä kerkesin ja heitin rinkan selkään ja unenpöpperössä lähin juokseen bussille....
Sittenhän me odotettiin bussikuskia saapuvaksi varmaan tunnin siellä pihalla pimeässä - Afrikan meininki! :D Mut good for me, muuten olisin myöhästyny! Kävi siis ilmi, että oltiin siirretty kelloa, niinku Suomessaki siirretään kesä- ja talviaikaan. Mä en vaan oo ihan ollu siitä perillä, millon kello siirtyy ja mihin suuntaan. Onko täällä nyt kesä- vai talviaika?

Mut any how, nyt oltiin matkalla ja mulla kuume sen ku pysy yllä. Ihan paska olo oli ja nukuin melkeen koko matkan. Oon erittäin ylpeä omista unenlahjoistani, sillä bussi oli ihan täynnä, enkä istunut mitenkään erityisen mukavalla penkillä ja vieruskaveri oli outo, joten en voinu nojata, mut silti nukuin! Uskomatonta! :D Me pysäheltiin aika usein ja ostettiin ruokaa ja juomaa. Sit illalla me oltiin perillä meidän majapaikassa, UNAM:n yhellä toisella kampuksella, Neudammissa, jotain 30 kilsaa Windhoekin keskustasta vuoristossa. Meidät laitettiin yhteishuoneeseen.. sit meidät siirrettiin toiseen huoneeseen.. ja sit kolmanteen. Mikään ei ollu selkeää ja kaikki huusi ja sekoili. Paitsi mä, joka tokkurassa vaan ootin, et pääsen nukkumaan. Ehkä joskus yhen aikaan porukka vihdoinki rauhottu (ku yks vähä vanhempi opiskelija päätti kertoa iltasadun) ja oli hiljaa ja alko nukkumaan. Sit mäki nukuin.

(Afrikkalaisten unirytmi on erilainen ku suomalaisten! Oikeesti, nää herää aina tosi aikasin ja on ERITTÄIN omitusta nukkua esim. kahteentoista, niinku Suomessa ihan hyvin voi nukkua kahteenki! Mä olin aluksi vähä ihmeissään, mut nyt mustaki tuntuu jo oudolta nukkua yli kahteentoista! :D)

Neudamissa, aamulla oli aikanen herätys (klo 6:30 lähtö keskustaan) ja jäätävän kylmä!!! Hurja ero kyllä pohjoisen ja etelän lämpötilojen välillä - ei meillä Ogongossa (Pohjosessa) näin kylmät yöt oo! Oli varmaan alle 10 astetta lämmintä ja sisällä ei tosiaan mitään lämpöpattereita tms. Aamupala oli järkätty meille, samalla lailla ku meillä omallaki kampuksella. Aamupalaksi nakki, paahtoleipää, cornflakeseja kuumalla maidolla ja kahvia + omena. Oli aika hyvä lauantai-aamupalaksi, ku yleensä hedelmiä ei oo. Saatika kuumaa maitoa :)
Me mentiin WWF:n Namibian toimipisteeseen ja siellä oli meillä pitkä, mutta mielenkiintoinen luento WWF:n toiminnasta. Kaikkihan tietää WWF:n (World Wide Fund for Nature)?

Sit sen jälkeen oltiin free to go- ja me mentiin shoppaileen. Mä ostin paidan ja housut, mut vähä jotenki ahistaa shoppailla ku nuo toiset on ihan ihmeissään siitä, kuinka "paljon" mulla on rahaa! Ne on silleen: "Katriina, seriously?" No, en siis oo kauheena viittiny shoppailla. Nii ja muutenki enhän mä voi kantaa paljoa kamaa takas Suomeen, vaikka tulinki mahdollisimman tyhjän rinkan kans.
Sit ku oltiin shoppailtu, me matkustettiin kaupungin laidalle ja syötiin grillattua lihaa, eli kappanaa taas :P Se on nii halpaa ja maukasta! Ja tuoretta! Illalla nautittiin muutama hyvä, kylmä juoma hyvässä seurassa ja mentiin aikasin nukkumaan, koska aamulla oli taas aikanen herätys.

Aamulla lähettiin Parlamenttitalolle ilman aamupalaa. Mä en kauheena täällä kyl tykkää tuosta yliopiston aamupalasta, koska se on pelkkää hiilaria, joita en yleensä kotioloissa mielellään syö. Aamupala on yleensä maissi- tai (harvemmin)kaurapuuroa, paahtoleipää hillolla tai voilla ja joku proteiini, joka vaihtuu. En muista oonko jo kertonu sitä, mut se on siis nakki, leikkele, paistettu tai keitetty muna tai juustovalmistetta. :D Ja aamupala on oikeestaan aika kallis! Jopa yli 2€!! Enkä kyl tiiä montako oon jo syöny niitä, mut lasku tullee sitte perästä??
Mut siis Windhoekissa me mentiin parlamenttitalolle, joka on iso 1901 rakennettu rakennus keskustassa hienoine puutarhoineen. Meillä oli kiljuva nälkä ja jano ja me Rayn ja Georgen kans livahettiin keskustaan ostaan ruokaa ja juomaa! Tultiin siis takas parlamenttitalolle vähä myöhemmin ja kuunneltiin luento, joka oli tylsä. En ees kuullu mitä se mies siellä puhu. Siitä sitte mentiin UNAM:n pääkampukselle kuuntelemaan mielenkiintonen luento kansallispuistoista Namibiassa.

Iltapäivä oli vapaa ja me mentiin Rayn kans keskustaan ja ostettiin taas ruokaa ja juomaa ja mä ostin uuden ihanan Samsun Galaxy S4:n. Oli oikein mukavaa! Windhoek on tosi hieno kaupunki! Ihan hulluna näky turisteja ja valkosia siis! Ja kauppoja vaikka kuinka. Windhoek on kuulemma Afrikan siistein kaupunki - joka kyllä piti varmaan paikkaansa, sillä siellä ei ollu roskia ollenkaan missään ja kadut oli puhtaat ja talot vastamaalattuja! Ja hienoja, moderneja kauppakeskuksia ja vaikka mitä. Mut Windhoek on kuulemma levoton ja siellä tapahtuu paljon ryöstöjä, eli siellä pitää olla valppaana kokoajan, eikä saa mennä syrjäkujille. Onneks mä alan kohta tajuaan sen, miten pitää käyttäytyä. Uskokaa tai älkää, varovaisuuteen on ollu mulla opetteleminen! Turistilta ei ainakaan sovi näyttää.. täällä siis asuu valkosia ihmisiä, ni voin koittaa näyttää paikalliselta! :D hah!

Seuraavana aamuna me sit lähettiin takas Ogongoon ja matka oli pitkä ja kuuma. Mut mukava reissu oli ja seuraavaksi mä lähenki sit eri porukan kans Runduun ja rannikolle! Oon jo pyytäny erityisluvan opettajilta olla pois ma-to välisen ajan ens viikolla! Oltiin itseasiassa lähössä jo huomenna aamulla, mut joku tyyppi ei ollu varannu kuljetusta...ööö? :D Joten the trip is postponed!

Täällä on ihanaa ja kaikki on hyvin! Hieman on ikävä Suomen aktiviteetteja ku täälä korvessa meikäläinen hieman tylsistyy.. Mut onneks nyt saan jo urheilla - after two weeks sickness!

Nii ja mitähä helevettiä, ku en saa ladattua kuvia tähän prkln blogiin! :( Kaatuu joka kerta ku yritän! Mut kokeilen ladata tähän mozillan jos se sillä onnistuis esim. Take care my loved ones!! <3




keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Angiinaa

Heii!

Mulla menee mainiosti täällä lukuunottamatta angiinaa! Niimpä, ANGIINAA! Ei sit mitään vielä rasittavampaa tautia pukannu, ebolaa esim? :D noh, ei onneks! Eli angiina nyt on aika pieni murhe sen rinnalla. Mut silti ärsyttävä tauti, ku oon nii kipee! Eilinen oli kammottava päivä! Huh. Tää alko jo toissapäivänä, mut en menny lääkäriin, ku ei ollu nii paha. Mut illalla nousi sit lämpö ja kurkku alko oleen jo tosi kipee -siltikään ei mitää verrattuna eiliseen. Eilen aamulla oli jo lämpöä melkeen 38 astetta ja kurkku oli tuskallisen kipeä! Se oli melkeen umpeen turvonnu ja nieleminen mahdotonta. Päätin sit lähtä lääkäriin.
Täältä ei siis ihan nuin vaan lekurille mennäkkään vaan pitää buukata kuljetus eka ja sit toivoa, et pääsee mahd pian. Tuo meidän vahtimestari (semmonen hyvin kovaääninen ja räväkkä naishenkilö) lähti sit kuskaan mua. Ku soitettiin sille mun koordinaattorin kans, ni se sano "Im coming now." joka siis tarkoitti kahta tuntia. Ootin siis sitä tuskissani 2 tuntia istuen koordinaattorin toimistossa. Ja se on täällä ihan normaali käytäntö, että tullaan ku tullaan - pääasia, että tullaan. Eikä se koordinaattori ees soittanu sille ja kysyny, et missä se kuppaa! Mä oon nii huono oottamaan ihmisiä ja muutenki turhan kärsimätön, ni tää meininki on mulle hyvää opettelemista! :D
Mut sit me ajettiin tuolla +35 asteen helteessä klinikalle ja olo sen ku huononi. Huhhuh. Ja vesi oli kampuksella yllättäen poikki, ni tuntu et oon nestehukkaan kuolemassa! Ostin heti kyliltä limua ja kurkkupastilleita apteekista. Me mentiin yksityisklinikalle, jossa jonotin lääkärille pääsyä ehkä tunnin verran, joka on kuulemma todella vähän, koska kunnallisella joutuu odottaan yleensä jopa 6-8h. Joten hyvä ku mentiin yksityiselle.. mulle tuo nyt on ihan sama, koska vakuutus maksaa mun lääkärilaskun.
Mut laitettiin sitte ekaa kertaa elämässä tiputukseen ja antibioottia suoraan suoneen! Olin aika kuumeissani, joten se tuntu ikuisuudelta. Sit sain laskun, mut ku ei visa e toiminu tietenkään, ni lähin hoitajan kanssa automaatille nostaan rahaa. Eka automaatti oli pois käytöstä, joten käveltiin toiselle automaatille. Ja seki oli pois käytöstä. Meinasin pyörtyä, ku oli niin kuuma ja olin nii sairas, enkä ollu syöny koko päivänä mitään, ku en pystyny nielemään! :D Se hoitajaki sano: "you are so slow!"
Huhhuh ja mun kuski istu autossa koko sen ajan oottamassa, en ymmärrä miksei se käyttäny meitä automaatilla! :D
Mut ku rahaa ei herunu, ni sovittiin sen lekurin kans, et se soittaa huomenna ja tulee hakeen mut kampuskelta, nii pääsen nostamaan rahaa paremmalla menestyksellä kenties. Mä olin vaan, et "OOKOO!" Illalla mulla nousi kuume melkeen 39 asteeseen ja hyiiii, mut nyt tänään oon ollu PALJON parempana!

Ja tosiaan se tänään tuli hakeen mua se lääkäri.. koko ajan olin vähän epäileväinen, koska en luota kauheena paikallisiin ja ilmotin asiasta monelle ja kerroin minne meen ja kenen kans. Mut kaikki meni hyvin. Nostin rahaa (lasku oli 2000NAD eli joku 150€) ja me mentiin sen klinikalle ja sillä oli kaks muutaki "pimeetä" potilasta siellä paikalla, joten mulla oli aikaa skypettää sen huippunopeella laajakaistalla ja sain EKAA kertaa soitettua Krisselle kunnon puhelun! Oli ihan mahtavaa! Ikävä kyllä omia rakkaita! <3

Äääh, huomenna tentti, mut en oo jaksanu lukee yllättäen ja kaikki muut on taas huomattavan mukavampaa ku eilen, kuten siivosin huoneen, luutusin lattiat, tiskasin ja nyt kirjotan blogia ! :D
Mut jospa se tentti läpi menis.. aihe on Community Based Natural Resource Management, eli luonnonvarojen hallinta yhteisötasolla suoraan suomennettuna.

Mut meillä alkaa huomisen tentin jälkeen kevätloma ja me mennään maanantaina Windhoekiin, eli pääkaupunkiin viideksi päiväksi! Mahtavaa!! <3 GRRREAAT! Sitä odotellessa! Elämä on ihanaaa!! <3 Lav juu all!!

torstai 28. elokuuta 2014

Luottamuspula ja stressi

Heiiii!

Terkut Namibiasta!
Pitkään aikaan en oo saanu aikaseksi kirjottaa tänne blogiin ja monet on kyselly ja toivonu uusia tekstejä. Huomenna on testi, joten yllättäen nyt tuntuu oikeelta ajankohdalta kirjottaa blogia, siivota, urheilla ja pestä pyykkiä.. tuttu tunne? :D

Mulla on siis ollu nyt testejä ja oon ollu ihan paniikissa, ku englanniksi opiskelu tuntu aluksi nii vaikeelta. Mut oon hyvin läpäissy ne ja ihan hyvin arvosanoin jopa! Täällä arvostelu on vissii vähä löyhempää ku meillä, tai sit oon vaan tuurilla päässy perille niin hyvin! Mutta se matikan kurssi (Research Methods 2) on historiaa! KIITOS Suomen päästä saadusta tuesta ja ymmärryksestä mun ei tarvi opiskella sitä täällä ja saan jättää sen käymättä! Ooh, olin niiiiii onnellinen ku kuulin siitä! Eikä se vaikuta mun tukiin tai stipendiin tai mihinkään. Sitä ei ollu realistista läpästä, ku multa tosiaan puuttu se ykköskurssi siitä aiheesta.

Mut riittää jo koulusta.. seuraavaksi erittäin stressaavasta asiasta, nimittäin luottamuspulasta!

Täällä ei tosiaan oo  kehenkään oikein luottamista. Minä, sinisilmänen ja länsimaalainen, naiivi plikka oon kyl saanu tuntea nahoissani ihmisten ja koko yhteisön epäluotettavuuden - ja se on ressannu mua ihan hulluna! Honey Moon täällä tosiaan on ollu ohi jo pari vkoa, kun sain kokea ihmisten epärehellisyyden ekaa kertaa.
Mun eka "hyvä" kaveri täällä kutsu mut sen ystävän häihin tonne Oshakatiin ja sit mentiin! Olin ihan mielissään, mut sit tajusin, et se halus vaan lähtä mun kans iltaa viettään kaupungille, ei mitään häitä koskaan ollukkaan. Halus päästä mun rahoihin käsiksi varmaan.. ja outo oli koko homma. Olin aika järkyttyny, ku luotin siihen ja luulin, et se on mun "friend".
Samana iltana se mun iPhone pöllittiin mun repusta, joka oli mulla yllä, ei selkäpuolella vaan siinä sivussa. Äh, olin järkyttyny, mut pääsin näistä yli.
Uusia inhottavia juttuja tapahtuu kuitenki kokoajan ja menetän kokoajan enemmän ja enemmän luottamusta ihmisiin täällä! Mut kai tää on tää Afrikan meininki, täällä on erittäin normaalia olla epäluotettava ja olla luottamatta muihin ihmisiin. Meillä Länsimaissa tämmönen yhteisö olis erittäin epäterve ja outo. Mut pakko sopeutua.
Mun kaverit, joihin "luotan" varottelee mua kokoajan ja muistuttaa, että mun kannattaa varautua ihan mihin vaan. Saa nähä mitä kaikkee täällä vielä tapahtuu, mutta varovainen, entsitäkin varovaisempi aion olla enkä enää luota silmittömästi yhtään kehenkään täällä.
Se on varmaan se köyhyys, mikä ihmiset on muokannu tämmöseksi. Liikaa puutetta perustarpeissa ja elinkeinossa ajaa ihmiset tekeen tosi hävyttömiä juttuja ja huijaa mua länsimaalaista mennen tullen ja palatessa! Noloa, mut minkäs teet! Mä oon tottunu nii prkleen hyvälle ja mun elämänkokemuksista puuttuu kokonaan tämmönen iso osa-alue, mitä koen täällä. Don't u blaim me! I'm here 2 learn and grow, right! :)

Eli positiivinen asenne pitää olla mut varovaisuus on valttia!
Täällä kampuksella saattaa aika käydä pitkäksi kyllä välillä, ni me ton Melodyn kans aateltiin alkaa opetteleen skeittausta! :D Ostetaan ens lauantaina kaupungista skeittilaudat ja harjotellaan täällä kampuksella! Ihan mahtavaa! Skeittilauta maksaa muutaman kympin (euroissa) ja saatan ehkä raahata sen sit Suomeen ku tuun, jos se on järkevää.

Mut mä totuttelen täälläoloon edelleen ja koen ja opin kokoajan uutta, vaikka oonki täällä farmilla, keskellä ei mitään. Ihmiset täällä antaa sen opetuksen.

Palataan!

tiistai 12. elokuuta 2014

Ogongosta terve!

Nyt on kuukausi melkee täällä oltu ja ihan uskomattoman lujaa menee aika! Mä rakastan olla täällä, enkä halua kotiin! Onneks vielä ainaki 4kk saan nauttia Afrikan lämmöstä! <3

Oon tutustunu lisää ihmisiin ja tavannu huippuja tyyppejä. Oon ystävystyny jo osan kans, mun bestis täällä on yks Melody. Se on semmonen poikatyttö, joka on erittäin epätavallista täällä, jossa kaikki naiset on tosi naisellisia! Melody on kotosin Namibian rannikolta, joten me ollaan jo sovittu, että meen sen luokse kyläilemään ku koulu loppuu. Meillä on tulossa muutenki koulun kans reissu Windhoekiin ja ootan sitä ihan innolla! JEE! Se on varmaan ens kuussa. Tässä alapuolella on kuva mun lukkarista:


 Oppitunnit on ihan huippuja! Täällä saa kyllä nauraa nuille afrikkalaisille! Kaikki kälättää yhteen ääneen ja opettaja vitsailee opiskelijoiden kustannuksella iha avoimesti! Se on nii hauskaa! Ihan erilainen opiskelukulttuuri täällä ku meillä Suomessa! Siis todellaki!

Opettajaa kunnioitetaan ihan erillälailla ja kutsutaan herraksi tai rouvaksi. Ja koska täällä vain rikkaat pääsee opiskeleen, nii täältä koulusta halutaan valmistua mahd. pian ja hyvin arvosanoin, koska se on nii ainutlaatuinen tilaisuus. Esitelmiä ja raportteja tulee melkeen päivittäin, että hommat ei lopu nuin vaan kesken! :)

Seuraavaksi kuva kampuksen koirasta, joka norkoilee tuolla Club Housella.

 Ja aasi oli makoilemassa ku olin lenkillä :D
Nää seuraavat kuvat on sitte tuolta Oshakatista, joka on siis se kaupunki n. 50 kilsan päässä. Mehän päästään sinne joka toinen vloppu ilmasella bussikuljetuksella. Siellä on semmonen erittäin sekavan ja epämääräisen näkönen marketplace/tori, jossa myydään kaikkee mahollista.. vaatteita ja koruja ja ruokaa, mausteita ja astioita. Tää on kappanaa, eli bried meat. Aivan sika hyvää. Se paistetaan tossa tuoreena suoraan grillissä ja dipataan suolaan ja chiliin, Nam! Mä söin maksaa ja nautaa ja oli herkullista. Ja 10 dollaria makso semmonen annos tota, eli alle euron, 70 senttiä. Ja nälkä lähti.



Ja viimeviikonloppunahan täällä oli Mr. & Ms. Ogongo, eli ihan kunnon missikisat! Ihmiset oli hulluna panostanu ja täällä oli esiintymässä yks Namibian kuuluisimpia räpartistejaki. Hyvät bileet oli ja hyvin järjestetty. Porukkaa oli paljon ja ihmiset oli kauniina ja hineoissa vaatteissa!!

 Siinä aika tärähtäny kuva, mut voittajakolmikko! :)


Ja sit tässä kuvassa on mun mukavia kavereita! Melody on tässä kuvassa vasemmanpuolimmaisin :)


Mut täällä on siis aivan ihanaa ja nautin täysin rinnoin!

ja ettepä muuten usko! Eräs suomalaispoika ostaa päräytti lentoliput tänne Namibiaan! Mulla kun loppuu jo kuukautta aikasemmin kouluvuosi, ku paluulento Suomeen on, nii mehän kierrellään täällä sit yhessä tätä maata! Uskomatonta... mutta totta!! <3

lauantai 2. elokuuta 2014

Arkea Ogongossa

Moi!!

Miten elokuu on otettu Suomessa vastaan? :D Nii se kesä hurahtaa pikkuhiljaa sielläki! Vastahan oli vappu!

Täälläki on tää kaks viikkoa kulunu tosi nopeeta! Ihan hujauksessa.. vaikka kaikki on ollu nii uutta! Voin vaan kuvitella kuinka nopeaa tää loppuaika täällä menee, ku alun kulttuurishokki on selätetty!
Arki on täällä jo tasaantunu nimittäin! :) En enää eksy täällä kampuksella ja osaan suunnistaa jopa tonne Club Houselle, joka on tuolla keskellä mettää 0,5 kilsan päässä. En oo kyl yksin sinne koskaan vielä kävelly, ni en oo kyl varma. Täällä ei oikeestaan yksin tuu käveltyä ikinä pimeellä. Nää afrikkalaiset ei anna! Ne saattaa ovelle asti turvaan.

Mä herään täällä sillon ku muutki herää. Joskus klo 5, joskus myöhemmin. Täällä asuntolassa ovet on ku paperia, ni kaikki tuolta pihalta kuuluu sisään huoneisiin. Joskus ihmiset täällä kirjaimellisesti kiljuu aamulla klo 5:30. Ja musiikki yleensä soi lujalla jo siinä 7 aikaa, vaikka itellä olis kouluun vasta klo 12 tai jotain! Afrikkalaiset on muutenki kovaäänisiä! Ne huutaa toisilleen talon toiseen päähän nii lujaa, että jos on vaikka kylppärissä ku joku huutaa siellä, ni se kaiku meinaa rikkoa tärykalvot!
Ja nämä ihmiset laulaa kokoajan ja lujaa ja ne kuuntelee oikeestaan pelkästään melodisia rakkauslauluja, purkkapoppia, R&B:tä, hiphoppia ja gospelia.. kukaan ei kuuntele esim. rokkia. Täällä on erittäin harvinaista olla rokkari!

Nää ihan avoimesti ihailee länsimaista kulttuuria ja pitää sitä ehkä jotenki parempana kulttuurina. Mä en ite kyl osaa sanoa mikä kulttuuri on toista kulttuuria parempi, mut nää vähättelee Afrikkaa ja ihailee Eurooppaa ja Amerikkaa. Mä tykkään Afrikan kulttuurista! Täällä on tosi rentoa ja suorituspaineet on ihan eriluokkaa ku Suomessa! Täällä ei tarvi olla mitenkään erityinen tai huippu jossain. Täällä on kaikki vähemmän kehittynyttä ja siksi nii paljon löysempää. Onhan tää kehitysmaa, joten onhan tää ihan erilaista olla täällä. En oo koskaan ennen asunu taikka ollu ees lomailemassa kehitysvaltiossa. Täällä ei mikään oo itsestäänselvää ja se näkyy ihmisten asenteissa ja luonteissa ja olemisessa. Kukaan ei ressaa täällä niinku Suomessa - meillä ressataan ja vaivutaan epätoivoon mitä pienimmästäki syystä.

Täällä on hassua ku ihmiset tervehtii toisiaan aina ku näkee, vaikkei oltas tuttujakaan keskenään. Jos kävelee vastaan jotain, ni vähintään tervehitään. Mut 80% kerroista vastaan tulee jo ennalta tuttu tyyppi, ni sillon kysytään joka kerta "How r u?" ja siihen vastataan joka kerta "Good/fine/well!" Ja sit kysytää heti perää "How r u?" Ja on erittäin epäkohteliasta olla tervehtimättä tällä tavalla. Jos niin ei tee, on heti ihan moukka ja huonotapanen luopio! Pari kertaa ku en oo tajunnu tervehtiä jotaki, ni on tullu semmonen ilkeäsävyinen "Well, hello to you too, Katriina!" tai "Nice to meet you too!"
Varsinki naiset on ollu tollasia. Mut ehkä se vaan on sit niiden mielestä nii epäkohteliasta. Mut oon skarpannu ja nykyään en enää unoha tervehtiä ketään!

Seuraavaksi naisista yleisesti! :) Täällä on osa ihania (suurin osa). Semmosia välittäviä ja ystävällisiä ja rentoja. Osa on taas tosi nyrpeitä! Ei esimerkiksi juttele mulle ollenkaan, ei usein ees moikkaa ja kyselee ivallisia kysymyksiä. Tai jos mä kysyn jotain, ni ne saattaa nyrpistää nokkaa ja vastata tylysti. Mut onneks suurin osa ei oo semmosia! <3 Aluksi mä pahotin mieleni pariin kertaan, ku yks tyttö täällä, joka oli aluksi mulle tosi mukava ja ystävällinen, muuttu myöhemmin ihan erilaiseksi. Nykyään se pyörittelee mulle vaan silmiä ja kattoo nokan vartta pitkin. Mut sit mä päätin, etten todellakaan anna tuommosten ihmisten vaikuttaa mun elämään täällä millään lailla. Mä tiiän, et se on niiden omaa heikkoutta jos on vaikeuksia käyttäytyä ystävällisesti toisia ihmisiä kohtaan.

Tytöt täällä pukeutuu tsoi hienosti! Osalla on ihan satiinimekko päällä koulussa tai muuten tosi hienoja koruja ja asusteita. Ja niillä on kaikilla tosi hienot hiukset ja kampaukset aina ja huulipunat ja huivit kohillaan. Täällä pyörii pari kampaajaa, jotka ihan työkseen tekee täällä kampauksia ja leikkaa tukkaa. Ne elättää ittensä sillä työllä!
Uskonto on täällä tosi iso juttu! Kaikki on uskovaisia! Ateisteja ehkä varmaan 5% väestöstä! :D Tänäänki tuli puheeksi, et lähenkö kirkkoon huomenna (sunnuntaina) ja kun vastasin, etten käy kirkossa, ni ne oli jopa  korostetun ihmeissään : "WHAT?! Eli aamulla ku heräät, ni lähet nuin vaan, etkä rukoile??" Ja hassua ku tulin bussilla tänne Ogongoon sieltä pääkaupungista, ni kuski ennen matkaa rukoili kaiuttimien kautta ja sit tv:stä tuli ihme saarnoja ja voluumit oli heti helevetin isolla! :D Onneks DVD-soitin hajos jo alkumatkalla, ni sain nukuttua. Olin nimittäin matkustanu jo 24h ja bussimatka kesti vielä sen 11h.

Arjesta tekee astetta verran haastellisempaa se, että mikään meille suomalaisille itsestäänselvä asia ei oo täällä nii varmaa. Esim ruokaa täältä ei saa ku aamulla ja lounas ja päivällinen ja iltapala on ite hankittava ja valmistettava. Täällä tosiaan ei oo kauppoja, joten kaikki ruuat pitää ostaa tuolta lähikaupungista, jonne on bussikuljetus joka toinen lauantai. Eli 2 vkon välein on ladattava ruokavarastot.
Lisäksi WC:t toimii harvemmin. Eli kerran kymmenestä kerrasta pönttöön tulee vettä! Mut mä oon jo tottunu sihen. Vessapaperia ei oo koskaan, se on itse hankittava ja kannettava mukana jos haluaa. Ja vesi on ainaki kerran päivässä poikki muutaman tunnin muutenki. Vaihtelee missä päin kampusta on. Jos ei oo vettä, netti toimii ja jos on vettä ni netti on poikki. Suurinpiirtein niin! Mut tähän tottuu!

Mä kirjotan lisää asioista kun oon saanu taas enemmän selkoa niistä! :D Mutta mä rakastan täällä olemista! En halua takas Suomeen! :D Vaikka onki ikävä kaikkia rakkaita kotomaassa!



tiistai 29. heinäkuuta 2014

Opiskelu alkakoon!

Heiii kaikki!

Täällä menee mainiosti! Ihmiset on ihania ja oon saanu ihan hyviä kavereitaki jo! Kaikki tykkää musta ja haluaa jutella mulle, ku oon erilainen ja eri puolelta maailmaa! Vielä vaatii totuttelemista ja tavoille oppimista, mut oonhan mä ollu täällä vasta yhen viikon ja... ööö kuinkahan monta kymmentä edessä! <3

Eka viikko koulun suhteen oli ihan sikarento! Opettajia ei paljon näkyny ja mitään tunteja ei oikein ollu. Ei siis mitään kouluressiä ollu. Nyt alkaa kurssit olla alkanu ja ekat ryhmätyöt ja yksilötehtävät (raportit ja selvitykset) on annettu jo. Tää on siis yliopisto ja itehän Suomessa opiskelen ammattikorkeakoulussa, joten mua on huolestuttanu, et minkälaisia nää kurssit on. Saa nähä mitä tää tuo tullessaan! Meillä OAMK:ssa on vuodessa 5 (?) jaksoa ja lukkari siis vaihtuu nii usein, ku jaksotki. Mut täällä nää opiskelee tällä samalla lukkarilla tonne jouluun asti, eli yks kurssi on siis paljon laajempi täällä ku meillä Suomessa.

Viime perjantaina iski kauhee ahistus! Tietenki mun tuurilla mun on täällä ollessa pakko opiskella MATIKKAA! Ja se on mulle todellaki niinku erittäin punainen vaate! En tajunnu ekalla tunnilla yhtää mitään, tänään meillä oli sitä samaa ja en taaskaan tajunnu mitään. Mä oon jo kahesti käyny jutteleen sen matikanopen kans, että mitä Helv* mä teen sen kans, ku en tajua mitään! Tuon kurssin nimi on siis Research Methods 2. Ja kaikkihan ymmärtää, että kaikki muut on käyny sen Research Methods 1:n viime lukuvuonna, joten oon niinku "vähän" ÖÖ-Aapisena ton kans! :'(

Mut kaikki on oikeesti ollu kauheen ystävällisiä ja huolehtivaisia ja kannustanu mua, että en oo ainoo jolla on ongelmia ton kurssin kans, että tsemppiä vaan ja ahkerasti ku opiskelet, ni pääset läpi!

Ja läpi on päästävä.... sillä mä kuulin, et mun lukukausi loppuu jo 17.11. jos pääsen kaikki tentit kerralla läpi! Ja jos pääsen (=kun pääsen) mun loma alkaa sillon! Mun valmiiksi ostettu lento takas Suomeenhan on vasta 17.12. Eli voi vitsi kuinka ihanaa, mulla on siinä kuukausi aikaa kiertää maata ja nauttia Afrikasta! Vähän mä oon onnellinen <3

Täällä asuminen on oikeesti mukavaa! Mä edelleenki nautin mun huoneesta, joka on ihanan pieni ja mun omaa aluetta. Tää on niinku asuin omassa kämpässä. Tässä alapuolella on kuva mun huoneesta kahesta eri suunnsta ja kuva huoneen ulko-ovelta tohon asuntoloiden sisäpihalle. Otan myöhemmin lisää kuvia asuntolasta, ni näätte minkälaista Afrikassa on asustella opiskelija-asuntolassa.






Täällä ei kaikki ihmiset niin vaan pääsekkään opiskeleen. Täällä on lukukausimaksut ja kaikki kurssit, joilla on, maksaa erikseen. Mä näin tänään niitä summia, mitä esimerksi meidän luokan kurssi Agricultural Extension (=maatalouden laajentaminen) maksaa nuille opiskelijoille. Se oli joku 130 euroa, joka on siis iso raha täällä. Lisäksi ne joutuu maksaan lukukausimaksun, asuntolamaksun ja kaikki. Täällä ei oo mikään ilmasta! Tää on Afrikka!

Tässä kuvassa on mun luokkakavereita :)


Ja tässä lisää hyviä tyyppejä :)


Eilen illalla mä kävin syömässä tuolla poikien asuntoloilla illallista! Ne oli nii ihania ja kokkas namibialaista perinneruokaa. "Kanasoppaa" jossa olis siis suolia, kananrasvaa, jalkoja ja vaikka mitä ihme osia. ja sit tuo puuro on semmosta tosi paksua hirssipuuroa, jota ne syö täällä ihan hulluna. Joka päivä lähes. Se ei oikein maistu millekkään, mut sitä dipataan tossa soosissa ja syödään käsin. Ihan hyvää :)



Ja sit oli otettava tommosesta ehkä 5cm pitkästä ötökästä kuva. Nuita on iltaisin meidän asuntoloiden kylppärissä ihan hulluna. Ne tulee sinne kuolemaan ja päästää melkosta surinaa. Lentävä mato!!


Tässä me ollaan nauttimassa namibialaista illallista. Kanasoppaa ja hirssipuuroa.



Okke, mä kirjotan taas ku kerkeen. Nyt pitää lähtä lenkille ja sit pitää kokata, joka on kyl yks operaatio! Pitää nimittäin raahata kaikkia padat ja kattilat ja tavarat tonne keittiöön ja sit ravata eestakas hakemassa lissää tavaraa, ku ei mulla oo koria tai mitää millä kantaa! Semmonen ostoslistalle ehdottomasti! Me saadaan ilmanen bussikuljetus täältä kampukselta tonne Oshakatiin joka toinen lauantai, jollon me päästään shoppaileen ja täydentään ruokavarastot! Sitä odotellessa!

torstai 24. heinäkuuta 2014

Miehistä ja ihmisistä yleensä

Tere taas!

Suomessa on vissii melekoset helteet! Ja Qstokki huomenna! Oon kade, ku tiiän, et kaikki on menossa sinne ja on luvannu nii hyvää keliä ja kaikilla hyvillä bändeillä maustettu! ;D Mut ens kesänä sit mennään kans, eiköööö? Pitäkää kuitenki ihan sikakivaa!
Ja, Krisse, miten se patjameri? Toteutuuko?

Täällä menee mukavasti edelleen! Kokoajan paremmin, ei ahista kyl vielä ollenkaan! Tykkään mun huoneesta ja kampuksesta! Tää on pieni kampus ja pienet on piiritki, mut oon kyl kotiutunu aika hyvin! Oon saanu jo ihan hyviä kavereita ja huomaan, et nämä mun kaverit oikeesti on kiinnostunu mun kuulumisista, eikä ne (ainakaan vielä) oo näyttäny epäluotettavia piirteitä itestään! :D

Mun on pakko myöntää, et oon vissii vähä ennakkoluulonen! En mä vielä näin lyhyessä ajassa oo oppinu sitä,minkälaisia ihmisiä täällä nyt on, mut mä jotenki oon aatellu, et ihmiset haluaa varastella tavaroita täällä.. Nuo mun kaveritki varottelee kokoajan, et ei saa jättää kamoja minnekkään, avaimet visussa tallessa ja ovi lukkoon, vaikka menisit vessassa käymään. Ei oo ihan samanlainen luottavainen meininki mihin ollaan Suomessa totuttu.
Mä en oo uskaltanu jättää tonne keittiön jääkaappiin mitään, ku ihmiset varmaan pöllis ne. Nuo mun kaveritki on sanonu, et "varmasti pöllii"! No nyt uskaltauduin jättämään mun Tabasco-pullon sinne. Katotaan miten käy! :D
Ja yhen asian myönnän.. heti ku mä ITE hukkaan jotain, ni oon mielessäni syyttelemässä näitä afrikkalaisia, että: "nyt joku varmasti pölli sen!" Esimerkiksi aamulla en löytäny mun meikkilaukkua mistään ja olin varma, et jätin sen sinne mun opettajan, Lornan taloon, josta eilen muutin tänne asuntolaan. Aamulla menin sinne sitä sit etsimään (mulla on edelleen avain sinne, ku se Lorna on tän viikon vielä lomalla ja pois kampukselta), mut en löytäny ja olin ihan varma, et sen Lornan serkkulikka, joka asuu kans siellä talossa, on pirumaisuuttaan pölliny sen! (myöhemmin löysin sen meikkilaukun mun likavaatekassista)
Ja sama juttu on käyny erinäisten muidenki esineiden kanssa, jotka on myöhemmin löytyny sieltä, mihin oon ITE ne jättäny. Mut minkäs teet! Ei täällä oo sama meininki ku Euroopassa, mä tiiän sen! Pitää vaan muistaa se, eikä päättömästi luottaa muihin ja kehen tahansa, that's TRUE!

Tänäänkään ei ollu koulua, joten lueskelin ja vaan hengailin tuolla nurtsilla. Sit siihen tuli semmonen jäbä jutteleen mulle ja istu mun seuraksi siihen nurtsille. Ja se oli tosi mukava, puhu tosi hyvää enkkua ja oli oikein fiksunolonen! Se kerto, et se on valmistunu täältä kampukselta ja nyt se tuli vaan moikkaan tuttuja. Se kerto myös, et se on ollu vaihto-oppilaana Saksassa 2,5 vuotta ja kierrelly Eurooppaa ja nähny monia maita siellä. Se ymmärsi mun kulttuuria ja oli tosi mukava.
Sit me mentiin sen autolla tonne Club Houselle, joka on täällä kampuksella semmonen baari. Siellä myydään kaljaa ja pikkupurtavaa. Juotiin parit pienet bisset ja rupateltiin niitänäitä. Sit se heitti mut takas tähän puolen kilsan päässä olevalle kampukselle ja ajo tohon asuntoloiden eteen. Se kysy saako tulla kattoon minkälainen huone mulla on ja mä olin, et "tottakai!"
Täällä mun huoneessa se alko heti kehuun kuinka nätti oon ja alko hulluna lirkutteleen ja ihan halaileen ja silitteleen! Se sano, et koska oon täydellinen, se haluaa olla mun lähellä! :-O
Oli onneks päivä ja muitaki ihmisiä tuli ja meni tässä asuntoloilla, joten en ollu huolissaan, mut oli vähän kiusallinen tilanne! Olin antanu sille mun numeron ja s-postiosotteen jo aikasemmin, mut sovittiin siinä sit et nähhään ja tehhään jotain mukavaa yhessä joku päivä (nii varmaan!!!) ja sit sanoin, et mun pitää nyt ottaa päikkärit, Good-bye!

Illalla se vielä soitti ja kyseli kuulumisia.. öh. Muistutti vieläki, kuinka haluaa tehä jotain mun kans, esim jo huomenna! Aika nopeeta toimintaa tommonen! Ei me suomalaiset olla nuin suoraan toimintaan totuttu, et heti ollaan ehottelemassa.

Sanoin nuille mun parhaille kamuille täällä siitä ja ne oli kyl heti aika huolissaan, että mihin mä täällä joudun! :D Ku jos joku haluaa saattaa asuntolalle, nii parempi on kuulemma, ettei vie sitä oman huoneen ovelle asti, vaan sanoo tos pihalla jo heipat. Kuulemma ne saattaa tulla oven taakse koputteleen yöllä (esim. päissään), joka on erittäin sopimatonta! Noh, tiiämpä ens kerralla sit senki!

Muuten oon kyl positiivisesti yllättyny (ainaki tähän asti), että saan mä olla ihan rauhassa täällä. Tarkotan siis nuita paikallisia miehiä. Ei mulle oo ku pari kertaa ehoteltu perheen perustamista jne. mut ei oo ollu mitään ahistelua tai vislailua tai huutamista mitenkään! Joka on erittäin hyvä juttu! En tiiä sit miten tuolla muuten jos kulkee kaupungilla, mut ainakaan täällä kampusalueella ei oo häirintää ! <3

tuli aika pitkä stoori, mut asiaa olis vielä vaikka kuinka! Mä kirjotan taas ku iskee puhe(kirjotus)ripuli!

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Ogongon auringon alla!

Heii!

Täällä sitä nyt ollaan!

Sain vihdoinki nettiyhteyden pelittään tässä mun koneessa ja ainaki toistaseksi se toimii hyvin! Oon IHAN mielissään! :)

Suomessa ollessa en tajunnu lähteväni tänne ja elin hetki kerrallaan, niinku aina, enkä ressannu, ja kappas! Täällä sitä nyt sit ollaan maailman toisella puolen!

Oon nyt siis täällä UNAM:n (University of Namibia) Ogongon kampuksella. Tää on siis luonnonvara-alan yksikkö, jossa opiskelee jotain 300 opiskelijaa. Täällä opiskellaan kasvinviljelyä ja ympäristötieteitä. Mä liityin ympäristötieteitä opiskelevien 3. vuoden opiskelijoiden joukkoon. Mun luokalla on joku 15 tyyppiä, 5 tyttö ja 10 poikaa.

Tää kampus on tosiaan niinku keskellä ei-mitään! Lähin kaupunki, Oshakati on 50 kilsan päässä täältä ja siellä on lähin kauppa jne. Aluksi olin vähä kauhuissaan siitä, ku tää on nii kaukana kaikesta ja olin ehkä pettyny omalla tavalla, ku pelkäsin, et aika käy pitkäksi, mut en enää tunne sillätavalla. Musta on mukava ku kaikki opiskelijat asuu samassa hostellissa ja täällä on aika tiivis tunnelma - kaikki tuntee toisensa jne. Kokemuksena varmasti melko erilainen, ku semmonen, et yliopisto on kaupungissa tms.
Täällä on siis ihan oikee FARMI! Kanoja, lehmiä, sikoja, vuohia ja koneita ja peltoja. Kasvihuoneet, hedelmäpuut ja riisipellotki löytyy ja kaikki kasvinsuojeluainekalustot ja muut herkut!


Tässä on kuva meidän kampuksen päärakennuksesta.

Ensimmäisen viikon oon asunu mun opettajan, Lornan talossa. Kaikki opettajat nimittäin asuu kans täällä "kylässä" tommosissa ihan hienoissa taloissa, ni mä oon saanu olla Lornan luona. Se on siis ihan tässä kampuksen yhteydessä se "omakotitaloalue".

Ihmiset on täällä tosi ystävällisiä ja vieraanvaraisia! Kovaäänisiä ne on kans ja melkosia juttelijoita. Mä en vielä ihan oo päässy mukaan näiden mun luokkakavereiden porukkaan, mut varmasti kokoajan enemmän tutstuessa tilanne muuttuu!

 Joku lehmä (meidän kampuksella on lehmiä!!)

 Vuohia tien varrella.

Nää puhuu omana äidinkielenään Oshivamboa. Ja niiden ainoa virtallinen kieli täällä on siis englanti, koska Namibiassa puhutaan viittä eri paikallista kieltä, joista tää Oshivambo on suurin kieli ja maan pohjoisen osan kieli. Näiden englannin aksentti on joillaki ihan mahoton.. en saa joskus yhtään mitään selvää niiden puheesta! :D vaattii vissiin vähän totuttelemista.

Nämä ihmiset siis opiskelee ihan kunnolla täällä.. ei täällä oikein oo muutakaan tekemistä! :D Opiskelua, urheilua ja hengailua. Ja mä nyt ehkä otan lisäksi aurinkoa täällä, nuo paikalliset ei sitä tee.. :D
Mä käyn lenkillä joka päivä ja mun lenkkipolku on siis 30min suoraan maantietä, sit käännyn takas!

Mä kirjotan taas uudestaan pian!



maanantai 7. heinäkuuta 2014

Nonii, enää 9 päivää aikaa

Morot taas!

Mua jännittää!! Käääääk!
Oon tosiaan tasan yheksän päivän päästä lähössä ja aika menee niinku siivillä! En oikeen tajua vielä, et lähtö on nii pian!

Töissä pitää olla vielä tää viikko valitettavasti, mut tää menee varmaan aika simppelisti. Töiden jälkeen pitää vaan nauttia kaikesta mahollisesta ja pyrkiä tekeen kaiken näköstä mukavaa kaikkien kans. Aika tuntuu silti nii kauheen rajalliselta!

Viikon suunnitelmina on ainaki kesäteatteria ystävien kans ja viikonloppuna mä meen äiskälle Kajaaniin! Se on sit ens viikolla ma-ke vapaata, ni saa relata ja pakata ja henkisesti valmistua. Hurjaa! Tällähetkellä on vähä ristiriitaset tunnelmat tästä lähdöstä, ku tulee ikävä Suomea, mut ootan Afrikkaa nii paljon! Sekavaa, oikeesti! :D

torstai 26. kesäkuuta 2014

Aikaa jotain kaksyt päivää

Moooiii!!

Nyt mä sit alotin tän blogin ja aattelin heti kirjottaa tänne ekan kirjotuksen, et opin käyttään tätä monimutkasta sivustoa - oon niiiin huono näissä uusissa sivustoissa, joissa on tuhat eri valintaa ja nappia ja sivujen alasivuja!

Eli olkoon tän kirjotuksen aihe sit vaikka se, että aikaa on enää 20 pvää, ku lähen!! Huhhuh! Aika jännä.. tai vielä ei jännitä ihan kauheena, mut silti! Ja ku tietää, et menee nii saaaatanan nopiaa nää loppupäivät täällä Suomessa, ku nii kauheena kokoajan hommaa! Vloppun mm 2 keikkaa! Jee, hauskaa! Tulee varmaan hyvät bileet ;)



Nää valmistelut on ollu ihan uskomattomia!:

- Vielä en oo viisumia saanu, mut ne soitti mulle eilen, et perjantaina pitäs tulla postissa.
- Sit joku lääkärinlausunto mun terveydentilasta puuttuu ja se pitää pikapuolin hankkia kans!
- Ja rikosrekisteriote on kans tulossa kohta postissa...
- Rokotukset on nyt otettu ja keltakuumekortti on tallessa (toistaseksi), mut vielä pitää lavantautipillerit vetästä huntuun ja malarialääke hankkia
- Passin jätin sitte Brnoon, ni se on kai kohta kasn täällä meillä.. toivottavasti oon kotona ku se tulee, ku se tulee kirjattuna kirjeenä!
- Ja voi, kumpa tietäisitteki kuinka paljon oon jo erilaisia papereita toimittanu sinne sun tänne.. haha, en pysy enää perässä ees mitä kaikkea.. varmaan kengänkokoaki ne kysyy ja lempiväriä ja niistäki varmaan pitää toimittaa todistukset!

Läksärit kohta! Niitä odotellessa! ;) Mitähän sitä sinne keksis......?

Tsekeissä oli ihanaa ja vieläki vähän Tsekkifiiliksissä mennään! Meille on muuten tulossa luultavasti Mitch Uuudesta-Seelannista sohvasurffaamaan ens viikolla!! Aika kiva!






Tässä on kortti Tsekeistä, jossa koira ajattelee kylmää olutta! :D